article image

eTwinning-koulut ovat sitoutuneet jaettuun johtajuuteen

Millä tavalla eTwinning-koulut harjoittavat jaettua johtajuutta? Ei ole olemassa yhtä tiettyä tapaa, sillä eri koulujen toimintaympäristöt, rakenteet, johtajat ja opettajat ovat erilaisia.

Jaetussa johtajuudessa on kyse sellaisten edellytysten luomisesta kouluun opettajille (ja oppilaille), että he voivat tarjota ja jakaa asiantuntemustaan, myös ne, joilla on epävirallinen rooli. Koulun ja paikallisen kontekstin ymmärtäminen ja konkreettisten mahdollisuuksien tarjoaminen runsaaseen vuorovaikutukseen kouluyhteisössä ovat kaksi keskeistä menestystekijää tällä matkalla.

Jotta jaetusta johtajuudesta olisi hyötyä koululle, tarvitaan ennen kaikkea selvää visiota koulun toiminta-ajatuksesta, jossa huomioidaan koko kouluympäristö. Toiminta-ajatuksen laatimiseen tulisi mahdollisuuksien mukaan osallistua kaikki kouluyhteisön jäsenet, ja se pitää myös tehdä kaikille tiettäväksi.

Toteutettaessa visiota ja toiminta-ajatusta päivittäisessä työssä on tärkeää muistaa inspiroida ja motivoida kaikkia kouluyhteisön jäseniä ja varmistaa, että niin virallisessa kuin epävirallisessa opetushenkilöstössä on johtajia. Tehokas keino on kehittää yhteisiä valmiuksia, jotka tukevat koulun vision ja toiminta-ajatuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Kysymys kuuluu: miten se onnistuu? Yksi tapa on tarkastella ja kerätä näyttöä koko koulun tilanteesta sekä opettajien tavoista tehdä yhteistyötä toistensa kanssa. Näytön kerääminen koulun tilanteesta ja opettajien välisestä konkreettisesta ja jäsennellystä yhteistyöstä on usein ollut onnistunut lähestymistapa.

Keitä ovat koulun oppilaat? Millainen on heidän ympäristönsä (perhe, paikallisyhteisö)? Mitkä ovat tarpeet, vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet? Mitkä opetus- ja opiskelukäytännöt olisivat sopivimpia? Mitä tiedämme näiden pedagogisten vaihtoehtojen vaikutuksista? Miten kyseisiä vaihtoehtoja voisi kokeilla ja saada selville niiden vaikutukset juuri tässä koulussa? Ensimmäiseksi tulee kerätä ja tarkastella näitä kysymyksiä. Se edellyttää useiden opettajien panosta, koska vastuu ja työmäärä on liian suuri yhdelle yksittäiselle opettajalle tai johtajalle. Useamman kuin yhden opettajan näkemyksiä kuuntelemalla saadaan myös mukaan monipuolisempaa asiantuntemusta, kun useammat henkilöt voivat analysoida ja tulkita tietoja ja kertoa ajatuksiaan. On tärkeää järjestää kokouksia tai muita järjestelmällisiä mahdollisuuksia keskustella asiasta, jotta kaikki voivat päästä yhteisymmärrykseen ehdotetuista toimista.

Jaetun johtajuuden painopisteen tulisi olla yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, ei pelkästään tietyissä toimissa. Vuorovaikutuksen tarkoituksena on kirkastaa, tukea ja edistää johtajuutta koulun kaikkien jäsenten parissa. On olemassa tapoja auttaa opettajia kehittämään osaamistaan ja yhteistyötaitojaan, esimerkiksi väliaikaisten työryhmien, aihekohtaisten tiimien tai projektiryhmien avulla. Tärkeintä on keskinäisen työskentelyn edistäminen, eli tavoitteena on kaikkien osallistujien hyvin valmisteltu, järjestelmällinen, määrätietoinen ja tehokas yhteistyö.

Patricia Wastiau, tutkimuksen ja innovoinnin pääneuvonantaja, European Schoolnet


Esimerkkejä eTwinning-koulujen hyvistä käytännöistä:

Alla olevat käytännöt ovat vain suuntaa antavia eivätkä siis anna tiettyä mallia, jota kaikkien koulujen tulisi seurata. Niitä voi kuitenkin olla inspiroivaa ja kiinnostavaa tarkastella.

Italian Piacenzassa sijaitseva Direzione Didattica Ottavo Circolo on esikoulun ja kahden alakoulun ryhmittymä, jonka oppilasaines on hyvin moninainen ja jossa panostetaan osallisuuteen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen. Rehtorin ja henkilöstön edustajien muodostama johtotiimi on ottanut käyttöön tiedonkeruuprosessin, jonka avulla tunnistetaan oppilaidet tarpeet, mahdolliset toimet sekä opettajien ja muiden työntekijöiden ammatillisen kehittämisen tarpeet.

Tämä päätöksentekoprosessi on hajautettu ja antaa opettajille konkreettisia mahdollisuuksia osallistua koulun tavoitteiden suunnitteluun ja muotoiluun tarkoituksenmukaisen järjestelmän kautta. Tämä järjestelmä sisältää koulun johdon laatiman selkeän prosessin, jossa henkilöstö on täysipainoisesti mukana koulun toimintatapojen arvioinnissa, analysoinnissa ja kartoittamisessa. Koulu kerää näyttöä, keskustelee saaduista tiedoista ja päättää niiden pohjalta koulun pedagogisista prioriteeteista. Tähän saadaan myös alueellista erityisrahoitusta.

Johtotiimi ja henkilöstö on jaettu työryhmiin eri teemojen mukaan (oppiaine, ikäryhmä, erityisopetus jne.). Kukin työryhmä analysoi omalta osaltaan, mitkä ovat parhaita käytäntöjä koulun toiminta-ajatuksen ja vision toteuttamiseksi, mitkä ovat tehokkaimpia toimintoja ja miten ne vastaavat koulun toiminta-ajatusta.

Tämä analyysi sisältää useita vaiheita:

  • Kukin työryhmä tarkastelee relevantteja asiakirjoja, oppilaiden tuloksia ja tarpeita sekä eri asioiden osalta toteutettua toimintaa ja koulutusta.
  • Kukin työryhmä luettelee koululle tärkeitä alueita ja tarkistaa, mitkä toimet ja toiminnot tukevat oppilaskeskeistä lähestymistapaa.
  • Lopuksi kukin työryhmä laatii kerättyjen tietojen pohjalta listan koululle tärkeistä alueista.

Johtotiimi kerää kaikkien työryhmien tulokset ja ehdottaa työsuunnitelmaa. Tämä ehdotus esitellään työryhmille (esim. opettajille ja muille opetukseen osallistuville), jotta kaikki voivat käsitellä ehdotusta ja keskustella siitä. Opettajat keskustelevat eri alojen tehtävistä ja toimista, jotta he voivat laatia kaikkien opettajien näkemysten ja palautteen pohjalta yhteisen suunnitelman. Kouluvuoden aikana opettajat työskentelevät toimikunnissa sovitun työsuunnitelman edistämiseksi ja toteuttamiseksi sen jälkeen, kun koko koulun henkilökunta on hyväksynyt sen.

Ranskan Trappesissa sijaitsevassa ammattioppilaitoksessa Lycée des Métiers Louis Blériot koulun henkilöstö ja johtotiimi tekevät tiivistä yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan oppilaiden opintomenestystä ja vähentämään opintojen keskeyttämistä. Koulu laatii toimintasuunnitelman, jossa opettajilla on johtava asema. Teknisen osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan opettajilla on mahdollisuus johtaa jotakin toimintasuunnitelman aluetta koulun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jaetun johtajuuden käytäntöjä tukevan organisaation ja rakenteiden osalta Lycée des Métiers Louis Blériot on samankaltainen kuin Ottavo Circolo, eli siellä on toimikuntia ja johtokuntia. Opetushenkilöstö osallistuu aktiivisesti opetustoimikuntiin ja päätöksentekoprosessiin. Toimikunnat muodostavat koulun johtokunnan, jossa päätöksenteko tapahtuu yhdessä koulun virallisten johtajien kanssa. Toimikunnat eivät ole pysyviä, vaan niitä muodostetaan opettajien ehdotusten ja ohjelman tarpeiden mukaan. Opettajat voivat esittää ehdokkaita ja aiheita toimikunnassa käsiteltäväksi. Opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan liittymään toimikuntiin ja jakamaan asiantuntemustaan ja tietämystään. Kukin toimikunta ehdottaa toimintasuunnitelmaa tai tiettyjä toimintoja, jotka rehtori sitten arvioi johtotiimin kanssa. Rehtorilla on oikeudellinen vastuu päätöksentekoprosessista ja koulun johtamisesta, mutta on selvää, että hän luottaa täysin opetushenkilöstöön ja kannustaa aktiiviseen keskusteluun ja osallistumiseen toimikunnisssa ja projekteissa. Tämä vuorostaan innostaa opettajia käyttämään omia tietojaan ja taitojaan oppilaiden opintojen edistämiseen.